Sairastuin psykoosiin ja psykoosisairauteen vuonna 2015. Pääsin onneksi nopeasti avun piiriin. Ensimmäiset toipumisen vuodet olivat pitkiä ja tahmeita. Sinnittelin. 

Sain toivoa ajatuksesta, että joskus kokemukseni voisi olla avuksi jollekin toiselle. Sitä toivon kipinää hellin hiljaa salaa mielessäni. En ollut vielä kokenut vertaistukea enkä tiennyt kokemusasiantuntijuutta olevan olemassakaan. Netistä sekin tietenkin löytyi. 

Kokemusasiantuntijana ja vertaisohjaajana toimiminen on kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon valinnainen tutkinnon osa. Ohjasin vertaisryhmää ja minusta tuli osa toipumisyhteisö ITUa. Valmistuin kokemusasiantuntijaksi vuonna 2018. Minulle vertaistuessa kyse on siitä, että saan kokea olevani tavallinen, ihminen. Jokainen kaipaa tulla nähdyksi. 

On surullista ja kiusallista kuultavaa, että puhutaan “jostain mielenterveyskuntoutujista”. Elinikäinen riski sairastua mihin tahansa psyykkiseen sairauteen on kuitenkin lähes 50% (muutamankin tutkimuksen mukaan.) Tuoreemmassa Helsingin yliopiston laajassa rekisteritutkimuksessa (julkaistu 6/2025) selvitettiin kuinka yleisiä mielenterveyden, käyttäytymisen ja neurokehityksen häiriöt ovat Suomessa. Tulokset: Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden häiriön diagnoosin. Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät mielenterveyden häiriöt rajataan pois, vastaavat luvut ovat 66 % naisilla ja 60 % miehillä 75 vuoden ikään mennessä. On siis hyvinkin normaalia. 

Kokemusasiantuntijana pyrin hälventämään stigmaa puhumalla ääneen psyykkisestä oireilustani ja toipumiskokemuksestani. Kokemustieto, eli toipujien omista elämänkokemuksista lähtöisin oleva ymmärrys ja viisaus, on tarpeellista saada kuuluviin. Jokaisella on mielenterveys ja haasteensa sen kanssa. Mielenterveyden häiriöt ovat inhimillisiä ilmiöitä ja reaktioita. 

Minä olen ystävällinen, ujo, herkkä, vahva, luova ja sinnikäs ihminen. Sellainen minä olen ja näin määrittelen itseäni. En ole diagnoosini enkä sairauteni. Minua ei määrittele mielenterveystoipujuuteni eikä edes kokemusasiantuntijuus. Olen ihminen.

Vuonna 2022 polkuni eteni luontevasti opiskelemaan yhteisöpedagogiksi eli yhteisöllisyyden ja ohjaamisen ammattilaiseksi. Tällä tiellä kuljen edelleen – omaan tahtiini. Jospa valmistun, olenko sitten kokemusammattilainen.